tiistai 30. lokakuuta 2012

Treeni-innostus

Nyt me ollaan Nipsun kanssa hurahdettu tokoiluun, kiitos viime viikon perjantain Tamskin pätevän ja hauskan tokotreenin jälkeen! Innostusta lisäsi myös juttelu Nipsun Temppu-veljen omistajan kanssa, joka on harrastanut tokoilua kaksi vuotta, nyt Tempun ja aiemmin jo toisen koiransa kanssa.

Nipsu on tällä hetkellä reilu kahdeksan kuukauden ikäinen ja tottelevaisuuskokeen alokasluokan ikäraja on 10 kk. Uskallan toivoa, että voisimme osallistua ensimmäisiin kokeisiimme ensi kesänä. Sitä ennen pitäisi käydä mölli-tokossa eli harjoituskokeissa. Tottelevaisuuskokeet ovat jo hieman avautuneet minulle, mutta selvitettävää on vielä runsaasti. Minulla on juuri auki toisella näytöllä 96- sivuinen Kennelliiton Tottelevaisuuskokeen säännöt ja koeohjeet, huh! Yritän saada alokasluokasta nyt selvyyden, jotta pääsen tekemään oikean treenisuunnitelman meille.

Tietysti ensimmäisenä kiinnostaa pistesijat ja palkinnot. ;-) Alokasluokassa maksimipistemäärä on ilmeisesti 200. Ykkössijalle pääsee pisteillä 160-200, kakkossijalle pisteillä 140-160 ja kolmossijalle 100-140. Toivottavasti yltäisimme jonnekin tuonne vielä joskus! Kisa alkaa kehässä ja sinnehän ei saa tuoda lelua eikä makupalaa.

Sitten varsinaisiin liikkeisiin alokasluokassa (suluissa kerroin ja pisteet):
1. Luoksepäästävyys (1 x 10)
2. Paikalla makaaminen (3 x 30)
3. Seuraaminen kytkettynä (2 x 20)
4. Seuraaminen taluttimetta (4 x 40)
5. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä (2 x 20)
6. Luoksetulo (3 x 30)
7. Seisominen seuraamisen yhteydessä (2 x 20)
8. Estehyppy (2 x 20)
9. Kokonaisvaikutus (1 x 10)

Yleiset säännöt ja ohjeet:
Tuomari siis päättää suoritusjärjestyksen, jonka on oltava sama kaikille kilpailijoille. Alokasluokassa (ALO) aloitetaan luoksepäästävyydestä eli koira istuu sivulla perusasennossa katsekontaktissa samalla, kun tuomari tulee koiran vierelle ja koskettaa koiraa. Samalla nartuille tehdään juoksutarkastus ja uroksille tehdään sama katsaus. Kaikki liikkeet alkavat perusasennosta ja päättyvät perusasentoon. Perusasento on oikea silloin, kun etäisyys koiran ja omistajan välillä on noin 10 cm ja koiran lapa on ohjaajan polven kohdalla. Käskysanojen tulee olla yksiosaisia. Liikkeen arvostelu alkaa, kun ohjaaja vastaa myöntävästi tuomarin "valmis"-kysymykseen ja arvostelu päättyy liikkeenohjaajan tai tuomarin "kiitos"-sanaan. "Kiitos"-sanan jälkeen hillitty kiittäminen (pari taputusta tai lyhyt sanallinen kiitos koiralle) on sallittua. Koiran vinkuminen liikkeen aikana vaikuttaa arvosanaan.

Alokasluokan liikkeiden säännöt ja arvostelut:
1. Luoksepäästävyys
Koirakot (3-6) rivissä, koirat kytkettyinä perusasennossa. Tuomari lähestyy koiraa edestä ja käsittelee koiraa.

2. Paikalla makaaminen
Koirat rivissä noin 3 metrin välein. Arvostelu alkaa, kun ohjaaja käskee koiran maahan paikoilleen ja sen jälkeen poistuu noin 20 metrin päähän. Suoritusaika alkaa, kun kaikki ohjaajat ovat 20 metrin päässä koiriin päin kääntyneinä. Koiran tulee maata valppaana rintamasuunnassa molemmat kyynärpäät maassa 2 minuuttia. Ajan tultua täyteen ohjaaja palaa koiran luo ja käskee koiran perusasentoon.

3. Seuraaminen kytkettynä
Tuomari ohjaa koirakkoa kulkemaan seuraamiskaavion mukaisesti niin, että talutin ei kiristy. Kaavio sisältää käännöksiä oikeaan ja vasempaan, täyskäännöksiä ja pysähdyksiä kävelyosuudessa sekä juoksuosuuden. Taluttimen pitää kulkea molempien käsien kautta ohjaajan edestä. "Seuraa"-käskyn saa toistaa liikkeelle lähdettäessä ja nopeutta muuttaessa, muttei pysähdyksissä eikä käännöksissä.

4. Seuraaminen taluttimetta
Sama periaate kuin edellisessä kohdassa, mutta ilman talutinta.

5. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä
Koirakko kulkee seuraten noin 10 metrin matkan, jonka jälkeen ohjaaja käskee koiran maahan jatkaen itse kävelyä. Ohjaaja palaa koiran viereen ja käskee perusasentoon.

6. Luoksetulo
Ohjaaja jättää koiran istumaan ja poistuu noin 15 metrin päähän. Luoksetulossa kutsutaan koira perusasentoon.

7. Seisominen seuraamisen yhteydessä
Koirakko kulkee noin 10 metrin matkan, jonka jälkeen ohjaaja käskee koiran seisomaan jatkaen itse kulkuaan noin 10 metriä. Ohjaaja palaa koiran viereen ja käskee perusasentoon.

8. Estehyppy
Ohjaaja käskee koiran hyppäämään esteen yli itsestä poispäin ja käskee koiran seisomaan esteen toisella puolen. Ohjaaja kiertää esteen ja asettuu koiran viereen käskien sen perusasentoon.

9. Kokonaisvaikutus
Kiinnitetään huomiota ohjaajan ja koiran yhteistyöhön sekä koiran halukkuuteen työskennellä iloisesti.

Huh, olipa siinä lista sääntöjä ja ohjeita! Vahvuutena meillä on tällä hetkellä luoksepäästävyys ja paikallamakuu. Niitä olemme harjoitelleet paljon tokotreeneissä. Seuraaminenkin onnistuu, mutta vain tietyssä viretilassa. Maahanmenon ja seisomisen treenailua seuraamisen yhteydessä olemme alkaneet harjoitella tällä viikolla. Luoksetulo onnistuu sivulle- käskyllä lyhyillä matkoilla. Estehyppyä olemme treenanneet kahtena kertana tokotreeneissä. Päivittelenkin näiden pohdintojen jälkeen Nipsun treenikalenteriin harjoitussuunnitelmaa.

- Mirjami

maanantai 29. lokakuuta 2012

Voitokas sunnuntai!

Olipas meillä varsinainen koiratapahtuman täyteinen sunnuntai! Lähdimme sunnuntaiaamuna yhdeksän jälkeen ajelemaan kohti Lahtea, matkalla nappasimme Temppu- veljen ja Anniinan kyytiin mukaan. Lahdessa oli Lahden Käyttökoirien Pentunäyttely. Magicfoxeista mukana oli Nipsun lisäksi Temppu- veli ja Lumo-, Olga- sekä Coco- siskot. Urospentujen kehässä 7-9 kuukauden ikäisissä oli Temppu kilpailemassa yksinään ja narttupentujen kehässä oli siskosten lisäksi yksi vaalea ja pieni tollerityttö. Tässäpä kuvasarjaa meidän näyttelytouhuista:

Minä ja Nipsu näyttelypaikalla

Narttupennut, 7-9 kk: toinen vasemmalta Lumo, siitä Coco, Nipsu ja Olga

 Yksilöarvostelun raviosio

 Molemmilla innostus päällä :-D

 Yksilöarviointia ja jännitystä...

Tässä vaiheessa tuomari kommentoi, etten saa syöttää koiraa koko aikaa enkä pitää namia niin ylhäällä seisonnassa. Tuomari pyysi vielä ravikierrosta ilman houkuttelua namilla ja tämä menikin paljon paremmin kuin namin kanssa.

 Iloiset tytöt - tuomari sanoi meille juuri ennen tätä, että siirtykää te ykköspaikalle :-)

Nipsu sijoittui ykköseksi ja sai kunniapalkinnon! Arvostelu: "Hyvin kasvanut, hyvän tyyppinen narttupentu. Kaunis pää ja ilme. Hyvä ylälinja. Hieman suora olkavarsi. Erinomainen luusto, eturinta voisi olla parempi. Hyvä runko & takaosa. Liikkuu muuten hyvin, vain hieman ahtaasti takaa. Esitetään hyvin."

Tässä arvostellaan, kumpi pennuista saa ROP- ja kumpi VSP- ruusukkeen. ROP= rotunsa paras pentu ja VSP= vastakkaisen sukupuolen paras. Näistä kisaillaan sitten, mikäli sekä uros- että narttupentujen voittaja on saanut kunniapalkinnon. Voittaja on siis rotunsa paras pentu (ROP) ja toinen on VSP.

Nipsu ROP ja Koda- poika (vasemmalla) VSP!

ROP- ja VSP- kisailun jälkeen kehässä käytiin vielä kasvattajaluokan kisailut. Tähän osallistuivat Nipsu, Temppu, Olga ja Coco. Kasvattajaluokassa saimme hyvät arvostelut ja kunniapalkinnon. Tämä tarkoittaa, että päivämme jatkui niin ROP- pentujen kehiin sekä viimeisenä kisailtavaan kasvattajaluokkien kehiin.




Magicfoxien sisarussarjasta kisaan osallistuneista Lumon, Tempun, Nipsun ja Cocon omistajat palkintoineen.

Odottelua omassa häkissä.

Yli kahden tunnin odottelun jälkeen uudelleen kehässä! Tällä kertaa kehässä oli roturyhmä 8:n ROP- pennut. Arvostelijana oli sama kuin meillä aikaisemminkin ollut tuomari.

Kokoontumiskehässä seisontaharjoittelut ennen isoa kehää. 

 Pieni lepohetki, kun tuomari poistui kehästä.

Arvostelu pienessä kokoontumiskehässä 

 Tässä ollaankin jo isossa kehässä ja viimeisessä arvostelussa. Meidät käteltiin hymyn kera pois. Myös edessämme ollut kultsu käteltiin pois, mutta takana tullut lapukka pääsi jatkamaan kisailujaan.

 Roturyhmien jälkeen oli taas kasvattajaluokan vuoro. Tässäkin meidät käteltiin ensimmäisten joukossa pois. Esiintyminen meni kyllä hienosti!

Nipsu pokaalinsa ja KP- ja ROP- ruusukkeidensa kera <3

Nipsu nauttii nakinpaloja palkinnoksi pokaalistaan :-)

Sunnuntain näyttely meni siis vallan mainiosti! Kotona olimme vasta hieman ennen kahdeksaa. Nipsu sai kotona palkinnoksi näyttelystä ostetun luun, monta kuivattua kanafilettä ja pupun korvan. Tänään aamusti herkuttelu jatkui: nappuloiden mukana sai kinkun palasen sekä aamupalan jälkiruuaksi puruluun. Olemme kovin ylpeitä omasta pienestä näyttelykoirastamme. <3

- Mirjami

perjantai 26. lokakuuta 2012

Lunta, ihanaa!

Tenttipäivän aamu ei voi paremmin alkaa kuin tänään: astuimme Nipsun kanssa ovesta ulos ja maa oli aivan valkoinen! Nipsu riemastui valtavasti ja leikimmekin hetken lumessa aamutuimaan. Tenttini jälkeen menimme uudellaan pihalle leikkimään. :-)

 Vielä ei voinut kaivaa kovin syvää kuoppaa lumeen, sillä tuli nurmikko vastaan.

<3 

Lumipallot oli ihan parhaita! 

Hyökkäys lumipalloa kohtaan :-D

Tänään meillä kävi vielä vieraskin: Manu-herra. Manu on brasilianterrieri- pentu. Nipsu ja Manu leikkivät melkein kaksi tuntia erittäin tasaväkisesti. Välillä Nipsu komensi pienempäänsä, kun Manua rupesi riehuttamaan liikaa. Tänään illalla tokoilemaan ja sunnuntaina pentunäyttely Lahdessa.

Ihanaa viikonloppua kaikille, ajelkaa varoen!

- Mirjami

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Treenailua

Pitääpä heti alkuun hehkuttaa, että kyllä olikin sunnuntai-iltana ihanat agilitytreenit! Meitä oli jälleen kolme koiraa, Nipsun lisäksi Temppu- veli ja Coco- sisko. Nipsu oli sisäistänyt jo monesta esteestä idean, vaikka minulla tuntuu olevan tämä agility vielä hieman hakusessa! Nipsu kirmasi vapaana kentällä, pysyi kuitenkin hyvin lähistöllä ja suoritti iloisesti annetut tehtävät. Treenaaminen oli hurjan hauskaa!

Meidän piti käydä tänään Nipsun kanssa normaalilla iltapäivälenkillä, mutta lenkki vähän piteni matkassa ja ajassa. Olimme vajaa kaksi tuntia matkassa ja taivalsimme noin 12 kilometriä. Etsin uusia kuivempia lenkkipolkuja ja samalla vähän eksyin. Nipsu oli aivan ihmeissään, kun arvoin eräässäkin risteyksessä kumpaan suuntaan mennään. Hienosti neiti odotti minun päätöstä ja vasta sitten lähti lujaa vauhtia eteenpäin.
 
Kuva on toiselta päivältä, mutta samoista maastoista eli Hervannan Makkarajärveltä. Ihanat syksyn värit! <3

Aloitamme tämän viikon perjantaina koko talvikauden kestävät Tamskin (Tampereen Seudun Koirakerho) tokotreenit! Odotan innolla kyllä niitäkin treenejä.

- Mirjami

lauantai 20. lokakuuta 2012

Muista iloinen ääni!

Murrosikäisen koiran kanssa treenaaminen onkin aika haastavaa! Siinä kyllä vaaditaan erittäin paljon itseltä - pitää olla aivan mahdottoman iloisen ja innostavan kuuloinen! Lisäksi namien pitää olla superherkkuja, enää ei perusnamipalat houkuttele ollenkaan. Koiran työmotivaatio riippuu ihan hirveästi siitä, millä mielellä lähtee itse treenailemaan. Tämähän on ihan tunnettu fakta, mutta miten se unohtuu niin usein? Olen itse pilannut "Tänne"-käskyn sillä, että olen kaksi kertaa komentanut ei niin iloisella äänellä silloin, kun lenkkipolulla on ollut vastassa koiria tai ihmisiä. Voin kertoa, että luoksetuloa on harjoiteltu pikkupentuvaiheesta lähtien yhteensä varmaan kymmeniä ellei satoja kertoja. Näistä epäonnistuneista luoksetuloista seurauksena on se, että nykyisin Nipsu katsoo aina ensin poispäin minusta, kun huudan "Tänne". Mikäli edessä ei ole mitään kiinnostavaa, niin luoksetulo onnistuu. Näin kävi, kunnes tänään kokeilin muuten vaan innostaa Nipsua ja huusin "Tänne" erittäin kirkkaalla ja leikkisällä äänellä. Nipsu ei ole milloinkaan juossut niin nopeasti perusasentoon vierelleni! Eli nyt vain leikkisää treeniä, kunnes toiminnasta tulee automaattista. Sitten uskallan kokeilla luoksetuloa myös häiriöiden seurassa. Suosittelen siis iloista ääntä kaikille muillekin koiranomistajille! :-)

Tänään vietimme aamupäivän Hyvinkäällä. Lähdimme aamusti jo seitsemän jälkeen ajelemaan kohti Suomen Noutajajärjestön näyttelyä. Näyttely pidettiin hallissa sisällä eli meteliä ja hälinää löytyi! Nipsu rauhoittui todella nopeasti - erittäin hyvää kehitystä kesän TollerShowsta, jossa rauhoittumiseen meni yli tunti. MagicFox´s- pesueesta oli Nipsun lisäksi mukana Lumo- sisko ja Taika- äiskä. Nipsu ja Lumo kisasivat narttupennuissa 8 kuukauden ikäisinä. Taika- äiskäkin pääsi kehään ja kasvattajaryhmään. Nipsun ja Lumon ryhmässä oli yhteensä 6 suloista tollerityttöstä. Nipsun kehäkäytös oli aivan priimaa - ravissa Lumo- siskon tuoksut meinasivat mennä pekonijuustotäytteisten lihapullien hajun edelle, mutta onneksi sain keskittymisen itseeni. Olin fiksuna eilen illalla pyytänyt Lumon ja Taikan omistajaa Hannaa tuomaan Lumolta tuoksuvan lelun meillä kehäleluksi. Vilautin sitä siis Nipsulle kehässä ja tyttö oli ihan ihmeissään - tuoksuinhan minä siskolta, jes, erittäin hyvä suunnitelma! Ravit menivät hyvin vaikka kehä olikin hieman ongelmallinen - liukasta lattiaa ja osin mattoa. Lumo- sisko meni tuomarin arvosteltavaksi ennen meitä. Lumon arvostelun ja ravikierroksen jälkeen me menimme Nipsun kanssa arvosteltavaksi.

Näyttelyhallissa oli erittäin hankala saada onnistuneita kuvia. Tässä muutamia vauhdikkaita kuvia näyttelytunnelmasta.

 Katsekontaktitreenit ovat tepsineet - tuomari yritti nähdä Nipsun ilmettä kiinnittämällä Nipsuun huomiota, mutta neitonen tuijotti vain minua. :-)

 Yksilöarvostelua..

Aivan mahtava ravisuoritus Nipsulta! 

Vielä viimeinen yksilösilmäys



Siskokset odottavat viimeistä yhteistä ravikierrosta 

Ja tässäpä tämä meidän sijoitus.. Eipä olisi käyttäytymisestä uskonut, että nelosiksi päädytään!

Sijoituimme siis neljänsiksi. Ensin tuomari kätteli kaksi koirakkoa kehästä ulos, sitten kaikki tekivät vielä ravikierroksen - oli ilmeisesti tiukka kisa (taas kerran). Tässä Nipsun arvostelu: " 8 months. Pleasing head and expression. Slightly upright in front. Good body, bone and feet. Well angulated in rear. Moves freely althought slightly narrow in rear. Good coat and temparament." Nipsu ja Lumo saivat molemmat hyvät arvostelut. Näyttelystä jäi positiivinen kokemus, sillä Nipsu esiintyi kuin vanha tekijä. Sijoitus hieman harmittaa, mutta tuomareilla on omat mieltymyksensä. Ensi viikon sunnuntaina sitten Lahteen. Katsotaan miten siellä käy. :-)

Huomenna illalla kuitenkin agilityyn, kivaa!

- Mirjami

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Syyshulinaa!

Meillä onkin ollut varsin koulupainotteinen viikko. Nipsu on hyvin sopeutunut siihen, että vaikka olemme kaikki kotona, niin silti ei touhuta mitään, kun opiskellaan. Illalla olemme sitten lähteneet koko perheen voimin pimeään metsään lenkille taskulamppujen valossa. Hervannan metsät ovat tällä hetkellä kyllä muuttuneet vesilammikoiksi. Ilman kumisaappaita sieltä ei selviä kuivin sukin. Nipsu nauttii, kun saa tutkia ja haistella mutaa, siihen jää varmaan hajut hyvin. Kyllä lenkin jälkeen uni maittaa!

Viime viikolla olimme Nipsun kasvattajien luona rapujuhlilla. Illanvietto kyllä piristi, kiitos! Viikonloppua vietimme taas maalla, jossa Nipsu saikin enemmän huomiota. Teimme pitkät lenkit molempina päivinä. Sunnuntaina lähdimme aamutuimaan vanhempieni ja Nipsun kanssa samoilemaan metsään pariksi tunniksi. Sunnuntai-iltana oli vuorossa agility. On se vaan kivaa harrastaa koiran kanssa yhdessä! Tällä kertaa kokeilimme tunnin lopuksi kolmen esteen sarjaakin. Nipsulta se sujui hienosti pari kertaa, kunnes joku häiriötekijä yllätti. Nipsu lähti kipittämään hallin toiseen päähän ja minä juoksin kiiruusti perässä (arvasin, mikä häiriötekijä oli kyseessä..). Sain kopattua Nipsun syliin, mutta kakat pääsivät jo halliin. Siinä sitten juoksin koira sylissä ulos. Sellaista sattuu.

Maanantai-iltana Nipsu pääsi tutustumaan uuteen kaveriin, Manuun. Manu on brasilianterrieri, ollut kotona noin kaksi viikkoa. Nipsu tutustutti Manua hienosti koirien kieleen. Oli mielenkiintoista huomata, että vaikka Manu yritti hyppiä Nipsun selkään aluksi (kuvista näkyy kokoero), niin Nipsu ei sanonut mitään, ihmetteli vain ja yritti väistää. Ajattelin, että Nipsu odottaa minun tekevän jotain. Komensin kerran Manua hyppimästä selkään ja sitten Nipsu ymmärsi, että saa siis komentaa. Sen jälkeen Nipsu laittoi kyllä ojennukseen pienen Manu-herran. :-) Manun koulutus on hyvässä vauhdissa ja vaikkei vielä mitään tuloksia näy, niin uskon että tästä herrasta tulee hyväkäytöksinen terrieri. :-) 




Nyt taas koulumaailmaan. Illalla menemme Nipsun kanssa Ruskoon jatkotokotreeneihin. Viime viikolla emme päässeet, joten katsotaan miten treenit sujuvat tältä päivältä. Viikonloppuna onkin muuten jännät paikat! Menemme Suomen Noutajakoirajärjesten Noutajanäyttelyyn Hyvinkäälle!

- Mirjami

maanantai 8. lokakuuta 2012

Partiokisailua

Vietimme Nipsun kanssa koko lauantain, aamukahdeksasta iltaviiteen asti Akaan Viialassa partiotaitokisoissa. Olimme saattajina minun Liekehtivät Feenikset- poikajoukkueelleni. Nipsu sai ihmetellä, kun yli 200 pikkupartiolaista innostuksissaan juoksivat paikasta toiseen. Eniten vietimme aikaa kuitenkin reilun kuudenkymmenen vanhemman saattajan kanssa odotellen joukkuetta saapuvan rastilta. Mukana oli Nipsun lisäksi kaksi muutakin partiokoiraa, joita Nipsu pääsi vähän haistelemaan. Uusia tuttavuuksiakin tuli, ainakin yli viisikymmentä. Nipsu meni ihan muina tyttöinä väkijoukossa - törmäili ihmisten jalkoihin, meni haistelemaan ja hakemaan rapsutuksia. Varustus oli tietysti syksyisen partiomainen. Lapsille vaatimuksena oli heijastusliivit ja onhan Nipsukin vielä lapsi, joten samat varustukset oli hänelläkin. Joukkueemme sijoittui hienosti 60 joukkueen kisoissa sijalle 14! Nipsulla on kaulassaan Hämeenkyrön Hälläpyörät- lippukunnan eli minun kakkoslippukuntani huivi. Kisassa oli myös kaksi joukkuetta Hämeenkyröstä, jotka myös saivat Nipsulta tsemppausta.

Reipas pikku partiolainen <3

Loppupäivästä Nipsu oli jo niin väsynyt, että makoili suurimman osan ajasta sylissäni. Matkat käveli tietysti reippaasti itse. Se olikin varsin hyvä harjoitus, kun piti kävellä suuressa ihmisjoukossa hihna löysällä. Emme omista fleksiä, joten Nipsulla oli oma tavallinen noin 1,5 metrin talutushihna ja panta. Viialasta lähdimme suoraan vanhempieni luokse. Matkat sujuivat ihanan helposti! Tässä vaiheessa voinkin kertoa, että viime viikon perjantaina olimme autokaupoilla. ;-) Uudessa autossamme ei ole vielä koiraverkkoa, joten Nipsu otti tilanteesta kaiken hyödyn irti ja nosti välillä takakontista etutassut takaistuinten selkänojalle ja katseli maailmaa vähän ylempää. Tämä ei kuitenkaan ollut sallittua ja Nipsu tajusikin sitten palata takaisin takakontin puolelle.

Eilen sunnuntai-iltana olimme taas agilitytreeneissä ja kyllä oli kivaa! Treenasimme tällä kertaa uutena juttuna keppien välissä pujottelua ja viime kerralla opittuja taitoja.

Tänään olimme illalla kahden tunnin metsälenkillä erittäin vetisessä maastossa. Olisi ollut ehkä parempi ottaa kumisaappaat, sillä polut olivat välillä aivan lammikoita. Olin siis vaelluskengillä liikenteessä ja silti pääsivät sukat kastumaan! Pidän kyllä sadekelistä, kunhan on oikeat varusteet matkassa. Ensi kerralla siis fiksummin kumpparit jalkaan.

Huomenna taas pitkä päivä koulussa, mutta onneksi pääsen autolla liikenteeseen, eikä kotimatkoihin menee kovin kauaa. :-)

- Mirjami

tiistai 2. lokakuuta 2012

Synttäreiden juhlintaa

Tänään oli elämäni paras synttäriaamu: otin Nipsun syliini ja haukkunen "lauloi" minulle innostuksissaan onnittelulaulun tollerimaisella sävelellä. ;-) Muuten en synttäreitä kovinkaan viettänyt - luennoilla tuli istuttua noin neljä tuntia ja vielä siihen päälle ryhmätyö! Hauska yhteensattuma oli se, että koululla tarjoiltiin kaikille kakkua ja suolaisia leivonnaisia. Olivat jääneet eilisistä yksikön 40- vuotisjuhlista ja ylijääneet herkut tarjoiltiin opiskelijoille. Yksikkö tarjosi kyllä erittäin hyvää synttärikakkua, runsaalla valkosuklaalla ja kermavaahdolla! :-) Kotona minua odotti oma pieni perhe, lämmin ruoka pöydässä ja pari postilähetystä. Saimme molemmat, minä ja Nipsu, kivat postiyllärit. Minua odotti kotona uusi talvitakki ja Nipsu sai ihanan herkkulaatikon ZooPlussalta. Laatikossa oli muunmuassa supersuosittuja siansorkkia, naudan korvia, naudan päänahkaa ja niskajänteitä, muita herkkuja sekä hieno koiran takki! Takki on lähinnä kurapuvuksi tarkoitettu, mutta eiköhän se syyskeleillä soveltuisi myös telttailuun.

Torstaina meillä alkaa jatkotoko-kurssi, jota odotamme molemmat innolla. Nyt olemme treenanneet lähinnä paikallaoloa, seuraamista ja agility-tunnista innostuneina kiertämistä. Olemme harjoitelleet kerrostalomme pihassa valotolpan kiertoa.

Kauniita unia kaikille toivottavat,
Mirjami ja Nipsu